Pysyvä inflaatio on uusi ilmiö

ja kahdeksan muuta totuutta kapitalismista

 

Tavaroiden hinnat tuntuvat nousevan jatkuvasti. Kuten alla olevasta kuvaajasta näkyy, pysyvä inflaatio alkoi kuitenkin todellisuudessa vasta toisen maailmansodan yhteydessä.

1

Inflaatiota koskeva arkikokemuksemme on virheellinen, koska asian todellinen laita käy ilmi vasta pitkän aikavälin tarkastelusta. Esittelen alla kahdeksan tutkimustulosta, jotka tarkentavat kuvaamme kapitalismista. Tiedot perustuvat taloustieteilijä Anwar Shaikhin Capitalism-kirjaan. Kerron teoksesta lisää tekstin lopussa.


1. Vauraus kasaantuu läjiin

 

gold-pilewu

Maailman neljän rikkaimman maan bruttokansantuote oli vuonna 1600 tuskin kolminkertainen köyhimpiin verrattuna. Vuonna 2000 se oli kuusikymmentäneljäkertainen. Tällainen eriytyminen on kapitalismin historialle tyypillistä. Vauraus kasaantuu läjiin sekä maailman mittakaavassa että yksittäisten maiden sisällä. (Lähde: s. 71; kuva clarajewellery)


2. Kasvu sakkaa

snail-graph-slow

Talouskasvu on ollut kapitalismin historiassa jatkuvaa. Edes kriisit eivät vaikuta asiaan kuin väliaikaisesti. Esimerkiksi vuonna 1929 yhdysvaltain reaaliarvoinen bruttokansantuote henkeä kohti oli noin 8 000 dollaria. Lukema huiteli 15 000 dollarissa jo vuonna 1949, vaikka väliin iskivät sekä Suuri lama että toinen maailmansota.

Kapitalistisen talouden kasvu sakkaa kuitenkin hiljalleen. Esimerkiksi Yhdysvaltain teollisuustuotantoa ja investointiastetta mittaavat indeksit tuplaantuivat 1800-luvulla noin vuosikymmenessä. Nykyään niiden tuplaantuminen kestää kahdesta kolmeen vuosikymmentä. (Lähde: s. 57; betanews)


3. Hinnat noudattelevat työarvoja

3

Tavaroiden hinnat selittyvät lähes 90-prosenttisesti sillä, paljonko palkka- ja sivukuluja niiden tuottamisesta suoraan ja epäsuorasti koituu. Autot ovat siis paperiliittimiä kalliimpia, koska niiden tuottaminen on työläämpää. (Lähde: s. 69–70)


4. Työ tehostuu (ostajalleen)

4

Työn tuottavuus on kasvanut läpi kapitalismin historian. Tehokkuuden hyödyt eivät kuitenkaan aina näy työn tekijöiden palkkapussissa. Esimerkiksi Yhdysvaltain palkkakehitys on pysähtynyt jo 1970-luvulla, vaikka tuottavuus on edelleen kasvanut. (Lähde: s. 60)


5. Työttömyys pysyy

5

Työttömyys jos mikä kuuluu kapitalismiin. Joskus se lisääntyy, joskus vähenee, mutta koskaan se ei häviä. (Lähde: s. 61)


6. Voitontavoittelu tasoittaa voittoasteet

office-bully-bulying-profit-driven-societies-lig.jpg

Kapitalisti panee rahansa töihin tehdäkseen lisää rahaa, eli investoi saadakseen voittoa. Siksi investoinnit kohdistuvat vahvimmin aloille, joilla niistä saa kulloisellakin hetkellä korkeimman voiton. Uudet investoinnit ruokkivat kuitenkin tehokkaimpia tuotantokäytäntöjä sekä lisäävät tarjontaa, mikä painaa hintoja. Aiemmat korkean voiton alat putoavat siksi nopeasti yleisen voittoasteen liepeille, ja investointien vahvin virtaus kääntyy taas muualle. (Lähde: s. 68; livingincomeguaranteed)


7. Yleinen voittoaste asettuu

7

Ennen oli voitotkin parempia. Kun yhdysvaltalainen kapitalisti pani satasensa töihin vuonna 1947, hän odotti tienaavansa 114 euroa vuoden loppuun mennessä. Kapitalisti saattoi siis tuplata rahansa viidessä vuodessa. Nykyään ressukka saa olla onnellinen jo 108 eurosta. Tuplaantuminenkin kestää näissä oloissa yhdeksän vuotta. (Lähde: s. 66)


8. Kultahinta aaltoilee

8

Kullassa mitattu tavaroiden hintataso aaltoilee pitkällä aikavälillä. 1900-luvulla aallonharjalta aallonharjalle kuljettiin noin 40 vuodessa. Aallot näkyvät arkikokemuksessa esimerkiksi nousukausina, lamoina ja sotina. Ne eivät kuitenkaan näy suoraan rahamääräisissä hinnoissa, jotka käyttäytyvät nykyään toisin kuin kultahinnat. (Lähde: s. 64–65)


Tämä teksti perustuu Anwar Shaikhin Capitalism-teokseen. Myös yllä esitellyt käyräkuvaajat on lainattu kirjasta.

Shaikh käsittelee kapitalismin historiaa ja teoriaa pitkällä aikavälillä. Hän hyödyntää tilastollisia aineistoja aina vuodesta 1600 eteenpäin. Valtaosa aineistoista koskee saatavuuden ja laadun vuoksi Yhdysvaltoja. Shaikh arvelee kuitenkin havaintojensa pätevän pääpiirteissään kapitalismiin laajemminkin.

Shaikh selittää seikkaperäisesti, minkä vuoksi kapitalismi käyttäytyy juuri yllä kuvatuilla tavoilla. Mikäli pelkät kuvaajat eivät siis riitä sinulle, tartu kirjaan! Voit myös lukea tämän blogin muita kirjoituksia, joissa käsittelemme teoksen teoreettisempaa antia.

Mainokset
Pysyvä inflaatio on uusi ilmiö

2 kommenttia artikkeliin ”Pysyvä inflaatio on uusi ilmiö

  1. Opiskelija sanoo:

    Voisiko tätä pointtia ”kultahintojen aaltoilusta” selventää? Niillä ilmeisesti viitata ns. Kondratiefin aaltoihin. Nämä ns. pitkät aallot, johtuvat teknologian käyttöönottamisen vaihteiluista ja ne voimistavat taloudellisia nousukausia silloin kuin teknologiaa otetaan käyttöön ja investoinnit kasvavat ja syventävät laskukausia silloin erityisiä investointikohteita ei ole niin paljon käsillä. Miksi tässä puhutaan kultahinnoista? Ilmeisesti kultakannan oloissa normaalit hinnat eivät mitenkään eroa näistä ”kultahinnoista”?

    Tykkää

  2. Kyse on todella samasta empiirisestä havainnosta kuin Kondratieffilla. Shaikh painottaa tosin tarkastelussaan kullan suhteellista hintaa, kun taas Kondratieff keskittyi kansallisiin valuuttoihin. Juuri kultakannan näivettymisestä johtunee se, että Kondratieffin aallot katoavat kansallisisista valuutoista. Eli olet oikeassa kultakannan suhteen. ”Kultahintojen” käsite on hieman harhaanjohtava sikäli, että tavaroiden hinnat ilmaistaan nykyään käytännössä harvemmin kullassa. Olen oikonut tekstissä muutamissa kohdin popularisoinnin vuoksi.

    Palaamme aaltojen syiden teoreettiseen käsittelyyn myöhemmissä teksteissä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s